Jyväskylän maalaiskunnan kansalaisopistoon perustettiin vuonna 1975 syksyllä opintopiiri, jonka jäseniä kiinnosti kuorolaulu. Opintopiiristä muodostui kuoro, joka yhdistyi 1980-luvulla Palokan viihdekuoron kanssa. Kuoro on toiminut viihdekuorona alusta asti, lukuunottamatta vuosia 1977 – 1981, jolloin kuoro oli kamarikuoro. Aluksi kuoroa kutsuttiin Jyväskylän Maalaiskunnan kansalaisopiston kuoroksi ja kuoro tunnettiin myös nimellä Palokan-Vaajakosken sekakuoro. Kuoro on ollut jo pitkään 40 – 50 henkinen, mikä ensimmäisen puheenjohtaja Pertti Lahtosen mukaan ”on hyvä ainakin siksi, että mahdumme samaan bussiin esiintymismatkoilla vaikka mukana on muutama säestäjä”.
Jyväset nimi juontuu…
JyväSet-kuoron nimi alkoi muodostua 1980-luvun puolivälissä. Rakkaalle kuorolle oli monia nimiehdotelmia: Keskiset, Ilona, Iloset, Koskisetti, Ihmisten iloksi, Pa-pu-va-ti (Palokka, Puuppola, Vaajakoski, Tikkakoski), Väliaikainen, Wessmannin laulajat, Huutosakki, Viisunvetäjät, Optimistit, Rallattajat, Jyväsmaan Sekakuoro, Koskelot, Kammarikuoro, Keski-Ikäiset, Opistokuoro Keskisuomalaiset, Pitäjän laulajat.
Viihdekuoro JyväSet nimi otettiin käyttöön vuonna 1987. Nimen alkuosa viittaa luonnollisesti kuoron esittämään viihteelliseen musiikkiin ja JyväSet on kooste (setti) Jyväskylän maalaiskunnan eri taajamista mukana olevista laulajista.
Kuoron taiteelliset johtajat
- Veikko Suonio 1975 syksy
- Sirkka Kovalainen 1976 – 1981
- Juhani Näreharju 1981 – 1983
- Juha Lauttamus 1983 – 1990
- Eeva Toropainen 1990 – 1991
- Riitta Saini 1991 – 1996
- Jaana Eloranta 1996 – 1997
- Marjut Palonen 1997 – 1998
- Outi Kallonen 1998 – 2000
- Jaana Eloranta 2000 –
Kuoron alkutaival
Viihdekuoro Jyväset -kuoro perustettiin 16.9.1975. Kuoro aloitti pelimannikuorona Veikko Suonion johdolla. Kuoron tavoitteena oli esiintyä Vaajakosken pelimannien kanssa erilaisissa tilaisuuksissa. Suonio poistui keskuudestamme jo samana syksynä, mikä muutti myös kuoron toimintaa. Kuorosta tuli sekakuoro.
Sirkka Kovalainen aloitti kuoron johtajana 1976. Nuoren kuoron ohjelmiston olevan laaja ja käsittävän lauluja kansanlauluista musikaalisävelmiin sekä hengellisiä lauluja. Keväällä 1978 Jyväskylän Maalaiskunnan kansalaisopiston kuoron ja orkesterin yhteisesiintymistä arvioitiin näin: ”Kuoron ’äänihuolto’ varmaan edistäisi sointupuhtautta. Kuoron vahva puoli on sen ilmaisellisuus ja notkea laulutapa.”
Syksyllä 1979 kuorossa lauloi 10 sopraanoa, 12 alttoa, 4 tenoria ja 6 bassoa. Syksyn ohjelmistoon kuului mm. Kesäpäivä Kangasalla, Tuoll on mun kultani, Merimieslaulut, Pirttikosken polkka, Marraskuun masurkka, Uuventuvan Matin valssi, Pyhäaamun rauha, Heijastus, Plaisir D’amour, Come again ja Nousee päivä.
1980-luku
Keväällä 1980 kuoro tekin Norjaan Larvikiin kuuden päivän retken. Retken aikana pidettiin kaksi konserttia Norjassa ja yksi Ruotsin Eskilstunassa. Norjan valloituksesta kirjoitettiin lehdessä.
Vuoden 1980 alusta kuoron tuloista ja menoista alettiin pitämään kirjaa ja kuorotoimikunta kokoontui säännöllisesti.
1981 Juhani Näreharju aloitti kuoron johtajana.
Vuonna 1982 kuoro osallistui valtakunnallisiin laulu- ja soittojuhliin Lappeenrannassa.
1983 Juha Lauttamus aloitti kuoron johtajana.
Vuonna 1984 kuoro harjoitteli Frikoolin messua varten ja osallistui Suomen Sävel juhlan 100-vuotispäiville Jyväskylässä kesä-heinäkuun vaihteessa.
Frikoolin messua kuoro esitti useampaan kertaan myöhemminkin, vuosina 1989, 1990, 1996, 2003. Messuja järjestettiin useissa eri Keski-Suomen kirkoissa, mm. Leivonmäellä ja Toivakassa.
Ruotsin matkat tehtiin Törshalla tanssii ja soi -juhlaan syksyllä 1985 sekä syksyllä 1987.
1988 Kevätlaulajaisissa Jyväskylän maalaiskuoro viihdekuoro Jyväset sekä soitinryhmä esittivät kappaleina Iltalaulu, Pikkuinen tyttö, Soutajavalssi, Sunnuntai, Partisaanivalssi, Niin kaunis on maa, Surujen kitara, Muisto ja Olet aatoksissain.
1990-luku
Tammikuussa 1990 kuorolaiset osallistuivat Taimi Airolan pitämään Ilmaisun, tulkitsevan esittämisen ja äänenkäytön kurssille, joka järjestettiin Keurusselällä.
1990 pidetyn 15-vuotisjuhlakonsertin ohjelmisto oli seuraava: Valkoakaasiat, Kesäpäiväkangasalla, Hyljätty vene, Laivat, Poika varjoisalta kujalta, Humalajoen sillalla, Yksinäinen asema, Soutajavalssi, Valkea ruusu, Pikkuinen tyttö, Perfidia, Armas Elain, Sunnuntai ja Kesäillan valssi.
Samana vuonna kuoro matkasi jälleen myös Törshallaan Tanssii ja soi -juhlaan.
1990 syksyllä Eeva Toropainen aloitti kuoron uutena johtajana, mutta viipyi tehtävässä vain vuoden, kunnes Riitta Sainista tuli uusi johtaja.
1992 kuoro järjesti yhdessä Tikkakosken Naislaulajien kanssa iltaman Tikkakoskella ja kuorolta ilmestyi kasetti ”Kesällä keinulla”.
Vuosina 1993 ja 1994 pidettiin kevätkonsertit.
1996 kevätkonsertin teemana oli vuodenajat. Ohjelmisto oli seuraava: Täällä pohjan tähden alla, On suuri sun rantas autius, Juhannusyö, Ken voi tuuletta seilata, Laivat, Häämatka, Valkea ruusu, Muistathan syyskuun, Syysunelmia, Marraskuun masurkka, Talven ihmemaa, Hyvästi talvisää, Keväthuumaus, Päivänsäde ja menninkäinen, Soutajavalssi, Valkoakaasiat ja Kesäillan valssi.
Syksyllä 1996 taiteelliseksi johtajaksi tuli Jaana Eloranta, joka johdatti kuoron matkalle maailman ympäri. Kuoro lauloi useilla eri kielillä kevään 1997 konsertissa: englanniksi, hepreaksi, venäjäksi ja lisäksi ”jollakin afrikan kielellä”.
Syksyllä 1997 kuoronjohtajaksi vaihtui Marjut Palonen. Tuolloin kuorossa lauloi 13 sopraanoa, 11 alttoa, 8 bassoa ja 6 tenoria, yhteensä siis 38 kuorolaista. Kuoro osallistui perinteisesti kauneimpiin joululauluihin esittäen kappaleet Ilouutinen ja Jouluyön hymni. Kevätkonsertissa laulettiin suomalaisten lauluntekijöiden säveliä.
Vuonna 1998 kuoro sai taas uuden johtajan, Outi Kallosen. Vuorossa oli jälleen Frikoolin messun harjoittelua ja esiintymisiä kirkossa.
1999: Kevään ehdoton kohokohta oli, kun kuoro matkusti Helsinkiin viihdeohjelma BumtsiBumin kuvauksiin. Tämän jälkeen kuoro olikin ”TV:stä tuttu” kuoro. Kuoro oli Seppo Hovin taustalla, jonka joukkueeseen kuuluivat Tamara Lund ja Ari Klem. Esa Niemisen joukkueessa olivat Petra Karjalainen ja Mikko Kivinen. Loppulauluna oli ”Moottoripyörä on moottoripyörä”, jonka kuoro esitti. Ohjelman nauhoitukset pidettiin 19.1.1999 ja se lähetettiin 20.3.1999.
Kevätkonsertin 1999 ohjelmistona oli estradimusiikkia. Kuoro osallistui myös Viihdekuoropäiville Tampereelle.
2000-luku
25. toimintavuosi 1999 – 2000 oli juhlavuosi. Kuoroon kuului yhteensä 35 laulajaa, joista 6 tenoria ja 6 bassoa. Kauneimmissa joululauluissa esitettiin Jouluyö ja Mary Had a Baby.
25 v. juhlakonsertti pidettiin keväällä teemana viihdemusiikin helmiä vuosikymmenten varrelta, uutta ja vanhaa. Juhlakonsertissa jaettiin JyväSet-viirit perustajajäsenille: Lilli Nättinen, Tauno Ladonaho, Anneli Mustalampi, Eila Ijäs, Jorma Ijäs, Aili Raja-Aho ja Anneli Raitanen, sekä pitkään taustatukioina olleille yhteistyötahoille: Unto Kohonen (Viirin suunnittelija ja graafikko), Raimo Ahonen (pitkäaikainen rahastonhoito), Pertti Lahtonen (10-vuotinen puheenjohtajuus), Kansalaisopisto (kuoron tuki), Vaajakosken yläaste ja lukio (konserttitilat) ja Väkkärä (harjoitustilat).
Karonkka- ja virkistysmatka tehtiin Kannonkosken Piispalaan toukokuussa 2000.
Syksyllä 2000 Jaana Eloranta palasi kuoron taiteelliseksi johtajaksi. Kauneimmissa joululauluissa esitetyt kappaleet olivat Jouluyön hymni ja Tulkoon joulu. Kevätkonsertti pidettiin ”Tunnelmointia” teemalla. Konsertin kappaleet olivat teemoittain:
- Kansanlaulujen pauloissa: Kolme laulua (Kukkuva kello, Kaksipa poikaa kurikasta ja Mää mää lampaani), Flikkain polska, Pikkuinen poika, Ai ai sorja, Kalliolle kukkulalle
- Isänmaallista: Kotimaani ompi Suomi, Täällä pohjantähden alla, Finlandia, Sininen ja valkoinen
- Kulkurin matkassa: Kulkurien kuningas, Kulkurin iltatähti, Kaksi ystävää
- Ystäväni: Ole mulle kaveri, Ystäväni tuttavani, Vanhoja poikia viiksekkäitä
- Rakkauden siivin: Hymyhuulet, Armas Elaine, Kun ilta ehtii, Vie meidät rakkauteen
- Niin kaunis on maa: Pikkuinen tyttö, Niin kaunis on maa, Hiljaisuus
Konsertissa luovutettiin JyväSet-viiri Anna-Maija Mäkiselle.
Kesällä kuoro osallistui Vaajakosken kohinoihin pitäen yhteiskonsertin Vaajan laulun kanssa.
Pitkään puheenjohtajana toiminut Pertti Lahtonen kirjoitti Kuoroviihde lehteen helmikuussa 2001: ”Ohjelmisto on vaihdellut hartaan hengellisen- ja monipuolisen viihdemusiikin välillä. Tavoitteena on ollut antaa jokaiselle jotakin: yleisölle elämyksiä niin että kuorolla säilyy tekemisen ilo ja riemu.”
Syksyllä 2001 Jyvästen hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Pertti Lahtonen siirtyi tehtävästä ja uutena puheenjohtajana aloitti Kristiina Nikulahti.
Keväällä 2002 kuoro osallistui viihdekuorokilpailuun Hämeenlinnassa. Kilpailukappaleiksi JyväSet olivat valinneet Kulkurien kuningas, Vaaleanpunainen pantteri ja Tie. Voittoa ei tällä kertaa tullut mutta kuoro palasi kotiin taas kokemusta rikkaampana.
Kevätkonsertin lisäksi kuoro osallistui Toivakka soi 2002 -tapahtumaan. Kevätkonsertin ohjelmisto oli seuraava: Suutariemännän kehtolaulu, Kolme laulua, Ai ai sorja, Kotimaani ompi Suomi, Kultainen nuoruus, Saarenmaan valssi, Ei saa mitte vaiki olla, Suomen laulu, Finlandia -hymni, Laul Pohjanmaast, Heräsin ihanaan aamuun, Nousee päivä, Kulkurien kuningas, Vaaleanpunainen pantteri, Tie, Puhu hiljaa rakkaudesta, Sikermä suomalaisia estradisävelmiä
Ystävyysvierailu Tartoon tehtiin 7.-9.5.2002. Esiintyminen oli Keinupäivillä ja lisäksi kuoro pääsi katsomaan ”Evita”-musikaalin.
Yhteistyötä tehtiin monien tahojen kanssa kun Vaajan laulun kanssa pidettiin Vaajakosken kohinoissa yhteislaulutilaisuus, ja Sotaveteraanit ja Naisjaosto järjesti konsertin kirkossa.
Keväällä vuorossa oli jälleen Friikolin messu sekä perinteinen kevätkonsertti, tällä kertaa teemalla ”Rakkaudella”. Ohjemisto oli seuraava: Sunnuntai, Olet aatoksissain, Ikävä, Hymyhuulet, Armas Elaine, Besame Mucho, Rakkauslaulu, Buon giorno mia cara, Lähtevien laivojen satama, Tähdet tähdet, Oi kuu, Aamuisella kun herään, Kyläkeinulla, Suudelmin suljetut kirjeet, Puhu hiljaa rakkaudesta, Sinua sinua rakastan
Kesällä 2003 pieni osa kuorolaisista osallistui Vaajakoskella esitettyyn ”Patruunan päivillä” -esitykseen, joka kertoi palasen Naissaaren historiasta. Syksyllä kuoro oli jälleen mukana Vaajakosken sotaveteraanien ja naisjaoston järjestämässä konsertissa.
Joulukonsertti pidettiin Vaajakosken kirkossa. Ohjelmisto: Pieni rumpali, Sikermä riemulauluja (Nyt riemuiten tänne, Riemuita saa, Enkeli taivaan), Jouluevankeliumi, Heinillä härkien, Tähtiyö, Joulun kellot, Kauan sitten Betlehem, Petteri Punakuono, Me käymme joulun viettohon, Joulukirkkoon, Talven ihmemaa, Kulkuset, Joulusikermä: (Koska meillä on joulu, Joulu on taas, Joulu joulu tullut on), Hyvän joulun toivotus, En etsi valtaa loistoa, Jouluyö juhlayö, Toivioretkellä
2004 kevätkonsertin ohjelmisto koostui teemalla ”Keväthuumaus”: Tuuli hiljaa henkäilee, Satu, Kissankäpälä, Herätys, Kuka tietää, Pentin serenadi, Kesäpäivä Kangasalla, Kyläkeinulla, Na Lugu, La Cucaracha, Kalastajien laulu, Sakura, Yksinäinen saarnipuu, Mittumaari, Keväthuumaus
JyväSet juhlivat 10 vuotiasta Lähde -naiskuoroa Tartossa.
2005 oli jälleen juhlavuosi. 30-vuotiaan kuoron kevätkonsertin teema oli ”Muistojen Bulevardi”. Jyväset esiintyivät yhdessä Salonkiorkesterin kanssa. Konsertin ohjelmisto: Muistojen Bulevardi, Poika varjoiselta kujalta, Soutajavalssi, Kalliolle kukkulalle, Sinua sinua rakastan, Pieni polku, Koivu ja sydän, On hetki, Muuttohaukka, Myrskyluodon Maija ja Operettivalsseja.
Samana vuonna Jyväskylän seudun kansalaisopisto aloitti toimintansa, jolloin maalaiskunnassa toiminut kuoro tuli osaksi sitä.
Seniorikuoro ÄäniSet aloitti toimintansa syksyllä 2005 ja siihen siirtyi JyväSistä joitain kuorolaisia.
Kauneimmissa joululauluissa esitettiin Tallin seimen luona ja Beetlehemin yö. Kuoro vieraili Mikkelissä kolmen kuoron yhteiskonsertissa ja sama konsertti pidettiin myös Vaajakoskella. Muut konsertissa esiintyvät kuorot olivat Jyväskylän Tapiola -kuoro ja Mikkelin viihdekuoro.
Keväällä 2006 järjestettiin ystävänpäivän karaokelaulatus. Kevätkonsertin teemana oli ”Elämän sain soimaan”, ohjelmisto: Finlandia, Kotimaani ompi Suomi, Laul Pohjanmaast, Op de purpren hei, Pe ca rare sub un brad, Kolme laulua, Eu-hymni, Elämän sain soimaan, Heräsin ihanaan aamuun, On hetki, Vie minut, Kun kellohame heilahtaa, Oi kuu, Tähti ja meripoika ja Kuinka kaunista on.
Kuoro vieraili Romaniassa EU-projektin myötä saadussa ystävyyskaupungissa.
Viihdekuoropäivät pidettiin Jyväskylässä keväällä 2007 ja Jyvästen rooli järjestelyissä oli merkittävä. Päivien teemana oli ”Kuorolaisen hyvän olon päivät”. Jyväset esittivät tapahtumassa Rakkaustarina ja Coda.
JyväSet olivat mukana Viihdemusiikin helmiä konsertissa Jyväskylän Tapiola-kuoron, Laukaan Viihdekuoron ja Muuramen Lystikkäiden kanssa.
Keväällä 2008 järjestettiin Kimppakaraoke TalviKohinoissa ja harjoiteltiin seuraavaa isoa koitosta, Jukeboxia varten.
Keväällä 2009 vuorossa oli Maalaismusikaali: Rakkaustarina, Liekkeinä mun sydämeni roihuaa, Leilan Onni, Hilma ja Onni, Sikojen rakkaus, Maalaismaisema, Oli kuu oli ilta, Lemmen taikaa. Konsertteja järjestettiin kolme, joista yksi oli yhteisesiintyminen Kälviän ystävyyskuoron kanssa.
Jouluna pidettiin joululaulajaiset ÄäniSten ja Trio ArMaJan kanssa.